Mitä mulle kuuluu just nyt?
Moi!
Ajattelin tulla höpöttelemään vähän syvällisemmin tänne mitä minulle kuuluu tällä hetekellä ja mitä kaikkea mun elmässä on menossa tällä hetkellä. No ihan ekana haluan esittää itselleni kysymyksen. Mitä minulle kuuluu? Kun mietin pidemmässä mittakaavasaa voisin vastata, että minulle kuuluu ihan hyvää. Koulu sujuu, harrastuksissa menee hyvin eikä niissä ole mitään ongelmia. Blogissa ja muissa someissa kaikki on tällä hetkellä hyvin, eikä ole mitään häslinkiä. Elämä hymyilee minulle ja sää on mitä parhain ulkona päivisin. Perhe- Kaverisuhde rintamalla on ollut kevään aikana ylä-ja alamäkiä. Perheen sisällä kaikki menee hyvin. Enemmänkin kaveri ja ystävyyssuhteissa on parantamisen varaa.
Muistatteko sitä postausta, jossa kerroin siitä minkälaiset välit minulla oli yhden kaverini kanssa? Tilanne oli siis silloin sellainen, että minulla oli yhden kaverini kanssa huonot välit. Tuntui silloin siltä, että olisimme olleet kaikista asioista erimieltä ja siltä, että hän tiuskisi minulle koko ajan. No se oli sitä ystävyyttä silloin. Meillä tuli hänen kanssaan ihan hyvät välit sen jälkeen kun tuota juttua oli kestänyt suunilleen noin kuukausi. En tiedä milloin. Ehkä kaksi kuukautta sitten, ehkä vähän yli kuukausi sitten, ehkä kolme kuukautta sitten meillä alkoi menemään taas vähän huonommin.
Minä en itse tätä todellakaan heti huomannut, mutta toiset kaverini huomasivat. Meillä oli erimielisyyksiä joistakin asioista ja hän ehkä vähän tiuski minulle. Kaverieni suusta tämä asia olisi kulostanut tältä: Sinua haukuttiin ja yritettiin saada tekemään joitakin tiettyä asioita. Aluksi minua ei haitannut nämä kommentit mitä kaverini sanoi, koska en ollut silloin edes vielä kunnolla huomannut, että minulle komentoitiin ilkeästi.
Viimeisen neljän viikon aikana tilanne meni itseni kannalta pahemmaksi. Huomasin tämän tilanteen ja luonnollisesti voin sanoa, ettei se kivalta tunnu kun huomaa tulevan jätetyksi ja kuisatuksi. Hän kommentoi tekemisiäni ja oli ilkeä minulle. Minulle tuli paha mieli siitä mitä hän teki ja päätin kertoa siitä yhdelle kavereistani, koska halusin puhua tästä jollekin. Hän tuki minua ja oli puolellani ihan alusta alkaen. Hän sanoi, että minun pitää pysyä omalla puolellani enkä saa kaverini antaa tiuskia minulle.
Siinä vaiheessa minun toisista kavereistani tuli minulle kuin turvakilvet. He puolustivat minua ja sanoivat etteivät jutut mitä teen haittaa. Nämä ajat tästä ongelmasta olivat henkisesti vaikeimpia aikoja. Aina kun minulle oli tullut, joku pieni juttu kaverini kanssa menin kertomaan siitä yhdelle tärkeimmälle kaverilleni. Olen jopa iteknytkin pari kertaa tämän riidan aikana. Viimeksi viimeviikolla. Olin rikki ja välillä se vei voimiani koulusta sekä muustakin elämästä.
Mietin tätä minun ja kaverini kuviota aika pitkään ja viimeviikolla kysyinkin kerran häneltä pystyisikö hän puhumaan. Kerroin miltä minusta tuntui ja lopuksi kysyin mitä voisimme tehdä sekä ehdotin, että voisimme ottaa rauhallisemmin meidän suhteen. Puhuimmekin siinä pienen hetken muiden kavereideni vieressä ja sovimme, että otamme rauhallisemin kesäloman alkuun saakka.
Olen samalla pohtinut tunteitani tämän kaverin suhteen ja sitä mitä oikeasti haluan. Haluanko minä vain olla niinkuin koko juttua ei olisikaan ollut? Haluanko aloittaa uuden alun? Haluanko meidän selviävän parhaina ystävinä? Yhdestä asiasta olen varma. En halua, että ystävyytemme on samanlaista kuin ennen. Se toivottavasti on mukavaa.
Tässä hetkessä olen oppinut uuden asian. Seuraa omaa ääntäsi ja sydäntäsi. Kukaan muu ei todellisuudessa päätä sinun mielipiteistäsi ja siitä mitä teet. Minulla on tästä minun ja kaverini välisestä hetkellisestä (toivottavasti) riidasta monia mielipiteitä. Tuskailin siitä kauan mitä minun pitäisi tehdä. Kysyin kavereiltani neuvoja ja niitä sainkin. Minun pitää kumminkin löytää oma tieni ja lähestymistapa tämän ongelman ydintä ja voin saada selvitettyä tämän sotkun ja saada aikaan kaikille hyvänmielen. Toisilla se saattaa olla parempi toisilla ei. Olen kumminkin aina halunnut, että muilla on hyvämieli ja he ovat tyytyväisiä. Voin kumminkin käyttää kaveredeni antamiani neuvoja helpottamaan. Pointtina oli kumminkin se, että vain me itse voimme loppupeleissä päättää tekemistämmie valinnoista elämässä.
No on minulla muitakin asioita ollut tässä pinalla kuin vain ykisttäinen kaverisuhde. Nimittäin kouluprojektit, kokeet, työt jne. Pari viimeistä viikoa on ollut myös täynnä projektejen tekoa, kokeisiin kertailuja ja meidän koulumme ilmiön lopputyön tekemistä. Ensiviikon alussa minulla on tämän lukuvuoden viimeiset kokeet ja sitten voin sanoa, että tämä lukuvuosi on taputeltu tältä erää. Olen kyllä tyytyväinen itseeni ja vihdoin pääsee nauttimaan kesästä ja vapaudesta.
Tuosta tuli mieleen, että olen tällä hetkellä kyllä todella onnellinen! Pitkästä aikaa sillä rauhallisella tavalla. Olen tyytyväinen itsenii ja elämääni tällä hetekellä vaikka niitä kurjia asioitakin on. Osaan oottaa iisiä ja joskus antaa itselleni armoa. Osaan oottaa elämän rennommin ja pysyn vahvana!
Elämäni saattaa olla välillä vähän kiireistä ja tulee seuraavat päivät olemaan. Blogia en siksi varmaan kirjoittele nyt kauhean usein. Olen pahoillani etten aina pysty kirjoittamaan teidän toivomia postauksia ajoissa, mutta joskus täytyy vain osata priorisoida ja laittaa asiat tärkeysjärjestykseen.
Viimeviikon loppuna olin kahden kaverini kanssa yhden kaverini mökillä. Oli ihan sairaan kivaa! Saimme nauttia ihanasta säästä ja auringosta perjantaina ja lauantaina. Pidimme hauskaa, kerroimme toisillimme hauskoja juttuja, nauroimme, söimme herkkuja ja kävimme vielä lauantaina shoppailemassa. Sunnuntaina oli äitienpäivä ja minun tanssini kevätnäytös. Esitys meni hyvin ja kävimme sen jälkeen hakemassa vielä ruokaa.
Voisin jatkaa kirjoittamista vaikka loputtomiin ja julkaista tämän postauksen vasta kymmenen jälkeen, mutta eiköhän tämä riitä. Oli kiva pohtia omia tunteitaan ja mielentiloja vähän syvemmin tällä kertaa, eikä vain vastata: Minulla menee ihan hyvin ja olen välillä onnellinen.Toivottavasti tämä postaus pysyi ihan tekstinpituusystävällisenä ja teitä ei alkanut väsyttämään kesken kaiken. Halusin tuoda ajatukseni tänne ja kertoa tarkemmin minun elämän tapahtumista. :)
Ajattelin tulla höpöttelemään vähän syvällisemmin tänne mitä minulle kuuluu tällä hetekellä ja mitä kaikkea mun elmässä on menossa tällä hetkellä. No ihan ekana haluan esittää itselleni kysymyksen. Mitä minulle kuuluu? Kun mietin pidemmässä mittakaavasaa voisin vastata, että minulle kuuluu ihan hyvää. Koulu sujuu, harrastuksissa menee hyvin eikä niissä ole mitään ongelmia. Blogissa ja muissa someissa kaikki on tällä hetkellä hyvin, eikä ole mitään häslinkiä. Elämä hymyilee minulle ja sää on mitä parhain ulkona päivisin. Perhe- Kaverisuhde rintamalla on ollut kevään aikana ylä-ja alamäkiä. Perheen sisällä kaikki menee hyvin. Enemmänkin kaveri ja ystävyyssuhteissa on parantamisen varaa.
Muistatteko sitä postausta, jossa kerroin siitä minkälaiset välit minulla oli yhden kaverini kanssa? Tilanne oli siis silloin sellainen, että minulla oli yhden kaverini kanssa huonot välit. Tuntui silloin siltä, että olisimme olleet kaikista asioista erimieltä ja siltä, että hän tiuskisi minulle koko ajan. No se oli sitä ystävyyttä silloin. Meillä tuli hänen kanssaan ihan hyvät välit sen jälkeen kun tuota juttua oli kestänyt suunilleen noin kuukausi. En tiedä milloin. Ehkä kaksi kuukautta sitten, ehkä vähän yli kuukausi sitten, ehkä kolme kuukautta sitten meillä alkoi menemään taas vähän huonommin.
Minä en itse tätä todellakaan heti huomannut, mutta toiset kaverini huomasivat. Meillä oli erimielisyyksiä joistakin asioista ja hän ehkä vähän tiuski minulle. Kaverieni suusta tämä asia olisi kulostanut tältä: Sinua haukuttiin ja yritettiin saada tekemään joitakin tiettyä asioita. Aluksi minua ei haitannut nämä kommentit mitä kaverini sanoi, koska en ollut silloin edes vielä kunnolla huomannut, että minulle komentoitiin ilkeästi.
Viimeisen neljän viikon aikana tilanne meni itseni kannalta pahemmaksi. Huomasin tämän tilanteen ja luonnollisesti voin sanoa, ettei se kivalta tunnu kun huomaa tulevan jätetyksi ja kuisatuksi. Hän kommentoi tekemisiäni ja oli ilkeä minulle. Minulle tuli paha mieli siitä mitä hän teki ja päätin kertoa siitä yhdelle kavereistani, koska halusin puhua tästä jollekin. Hän tuki minua ja oli puolellani ihan alusta alkaen. Hän sanoi, että minun pitää pysyä omalla puolellani enkä saa kaverini antaa tiuskia minulle.
Siinä vaiheessa minun toisista kavereistani tuli minulle kuin turvakilvet. He puolustivat minua ja sanoivat etteivät jutut mitä teen haittaa. Nämä ajat tästä ongelmasta olivat henkisesti vaikeimpia aikoja. Aina kun minulle oli tullut, joku pieni juttu kaverini kanssa menin kertomaan siitä yhdelle tärkeimmälle kaverilleni. Olen jopa iteknytkin pari kertaa tämän riidan aikana. Viimeksi viimeviikolla. Olin rikki ja välillä se vei voimiani koulusta sekä muustakin elämästä.
Mietin tätä minun ja kaverini kuviota aika pitkään ja viimeviikolla kysyinkin kerran häneltä pystyisikö hän puhumaan. Kerroin miltä minusta tuntui ja lopuksi kysyin mitä voisimme tehdä sekä ehdotin, että voisimme ottaa rauhallisemmin meidän suhteen. Puhuimmekin siinä pienen hetken muiden kavereideni vieressä ja sovimme, että otamme rauhallisemin kesäloman alkuun saakka.
Olen samalla pohtinut tunteitani tämän kaverin suhteen ja sitä mitä oikeasti haluan. Haluanko minä vain olla niinkuin koko juttua ei olisikaan ollut? Haluanko aloittaa uuden alun? Haluanko meidän selviävän parhaina ystävinä? Yhdestä asiasta olen varma. En halua, että ystävyytemme on samanlaista kuin ennen. Se toivottavasti on mukavaa.
Tässä hetkessä olen oppinut uuden asian. Seuraa omaa ääntäsi ja sydäntäsi. Kukaan muu ei todellisuudessa päätä sinun mielipiteistäsi ja siitä mitä teet. Minulla on tästä minun ja kaverini välisestä hetkellisestä (toivottavasti) riidasta monia mielipiteitä. Tuskailin siitä kauan mitä minun pitäisi tehdä. Kysyin kavereiltani neuvoja ja niitä sainkin. Minun pitää kumminkin löytää oma tieni ja lähestymistapa tämän ongelman ydintä ja voin saada selvitettyä tämän sotkun ja saada aikaan kaikille hyvänmielen. Toisilla se saattaa olla parempi toisilla ei. Olen kumminkin aina halunnut, että muilla on hyvämieli ja he ovat tyytyväisiä. Voin kumminkin käyttää kaveredeni antamiani neuvoja helpottamaan. Pointtina oli kumminkin se, että vain me itse voimme loppupeleissä päättää tekemistämmie valinnoista elämässä.
No on minulla muitakin asioita ollut tässä pinalla kuin vain ykisttäinen kaverisuhde. Nimittäin kouluprojektit, kokeet, työt jne. Pari viimeistä viikoa on ollut myös täynnä projektejen tekoa, kokeisiin kertailuja ja meidän koulumme ilmiön lopputyön tekemistä. Ensiviikon alussa minulla on tämän lukuvuoden viimeiset kokeet ja sitten voin sanoa, että tämä lukuvuosi on taputeltu tältä erää. Olen kyllä tyytyväinen itseeni ja vihdoin pääsee nauttimaan kesästä ja vapaudesta.
Tuosta tuli mieleen, että olen tällä hetkellä kyllä todella onnellinen! Pitkästä aikaa sillä rauhallisella tavalla. Olen tyytyväinen itsenii ja elämääni tällä hetekellä vaikka niitä kurjia asioitakin on. Osaan oottaa iisiä ja joskus antaa itselleni armoa. Osaan oottaa elämän rennommin ja pysyn vahvana!
Elämäni saattaa olla välillä vähän kiireistä ja tulee seuraavat päivät olemaan. Blogia en siksi varmaan kirjoittele nyt kauhean usein. Olen pahoillani etten aina pysty kirjoittamaan teidän toivomia postauksia ajoissa, mutta joskus täytyy vain osata priorisoida ja laittaa asiat tärkeysjärjestykseen.
Viimeviikon loppuna olin kahden kaverini kanssa yhden kaverini mökillä. Oli ihan sairaan kivaa! Saimme nauttia ihanasta säästä ja auringosta perjantaina ja lauantaina. Pidimme hauskaa, kerroimme toisillimme hauskoja juttuja, nauroimme, söimme herkkuja ja kävimme vielä lauantaina shoppailemassa. Sunnuntaina oli äitienpäivä ja minun tanssini kevätnäytös. Esitys meni hyvin ja kävimme sen jälkeen hakemassa vielä ruokaa.
Voisin jatkaa kirjoittamista vaikka loputtomiin ja julkaista tämän postauksen vasta kymmenen jälkeen, mutta eiköhän tämä riitä. Oli kiva pohtia omia tunteitaan ja mielentiloja vähän syvemmin tällä kertaa, eikä vain vastata: Minulla menee ihan hyvin ja olen välillä onnellinen.Toivottavasti tämä postaus pysyi ihan tekstinpituusystävällisenä ja teitä ei alkanut väsyttämään kesken kaiken. Halusin tuoda ajatukseni tänne ja kertoa tarkemmin minun elämän tapahtumista. :)
Kommentit
Lähetä kommentti