Ihan hukassa
Moi!
Muutama kuukausi sitten motivaationi laski blogin suhteen. Yritin monesti alkaa kirjoittamaan postausta, mutta kun aloitin pääni löi aivan tyhjää. Ajatukseni pyörivät ja yritin keksiä, jotakin järkevää tekstiä, jota kirjoittaa. Kokeilin aloittaa postauksen kirjoittamista, mutta se ei tuntunut oikealta. Mietin muita vaihtoehtoja ja kerran kirjoitin jopa muutaman lauseen, mutta sitten se tökkäisi taas.
Ideat lopussa, mikään aihe ei tunnu hyvältä, instatilin pitäminen hankaloituu, kun en keksi, mitä sinne laittaisin ja kuvat eivät sovi mihinkään. Ajatukseni ja mielipiteeni josta olen aina tykännyt puhua eivät tunnu oikeilta kun koitan kirjoittaa niistä syksyntyttoblog insta tililleni. Toisella käyttäjällä se on paljon luonnollisempaa ja hauskempaa. Koitan miettiä sopivaa aihetta postaukselle, mutta mikään ei tunnu hyvältä. Keksittyäni jonkun aiheen se jää tekemättä ja tiedän kuitenkin, mitä siinä loppujen lopuksi tulee käymään.
Motivaationi ja ideani eivät ole enää riittäneet blogiin. Siitä on aikaa, kun tämä alkoi. Viime vuoden puolella minulla ei ole ollut enää kauheasti uusia ideoita blogiin ja niistä kirjoittaminen on tuntunut jotenkin vaikealta ja haastavalta. Blogini on aina ollut minulle tärkeä ja kirjoittaminen on ollut ihanaa, mutta viime syksynä kirjoittaminen on jotenkin alkanut tökkiä ja se ei ole aina tuntunut niin mukavalta.
Totta kai on ollut sellaisia postauksia joita on ollut helppo kirjoittaa ja niiden kirjoittaminen on tuntunut mukavalta ja oikealta. Vaadinko mä itseltäni liikaa? ja Syyskuvia ja kuulumisia ovat sellaisia postauksia, joita on ollut kiva kirjoittaa.
Minun on nyt vähän vaikea sanoa, mitä oikein tarkoitan tällä, koska en itsekkään kokonaan tiedä. Nuo asiat, jotka mainitsin äsken tuossa alussa ovat sellaisia, joista minulla on ollut motivaation puutetta. Olen aivan hukassa blogin kanssa.
En aio tehdä mitään sellaista, mikä tuntuu epämukavalta ja tämä on nyt jonkun aikaa tuntunut epämukavalta. Haluan, että postauksistani välittyy panostukseni ja se, että olen tehnyt sitä sydämmellä ja täydellä ilolla. En halua, että teen tätä väkisin ja että kirjoittamien tuntuu pakolta. Haluan tehdä blogia ja kirjoittaa postauksia täydellä sydämellä. Sitä se ei ole ollut nyt ja vähään aikaan.
Annan itselleni aikaa ja pohdin, mitä haluan blogilta. Haluan miettiä rauhassa, mitä itse haluan saavuttaa ja katson, jos jossakin vaiheessa kiinostun uudestaan blogin kirjoittamisesta. Tänä aikana koitan löytää blogiin uutta motivaatiota ja inspiraatiota. Kiitos teille siellä ruudun toisella puolella, kun olette lukeneet postauksiani tähän asti:)
Muutama kuukausi sitten motivaationi laski blogin suhteen. Yritin monesti alkaa kirjoittamaan postausta, mutta kun aloitin pääni löi aivan tyhjää. Ajatukseni pyörivät ja yritin keksiä, jotakin järkevää tekstiä, jota kirjoittaa. Kokeilin aloittaa postauksen kirjoittamista, mutta se ei tuntunut oikealta. Mietin muita vaihtoehtoja ja kerran kirjoitin jopa muutaman lauseen, mutta sitten se tökkäisi taas.
Ideat lopussa, mikään aihe ei tunnu hyvältä, instatilin pitäminen hankaloituu, kun en keksi, mitä sinne laittaisin ja kuvat eivät sovi mihinkään. Ajatukseni ja mielipiteeni josta olen aina tykännyt puhua eivät tunnu oikeilta kun koitan kirjoittaa niistä syksyntyttoblog insta tililleni. Toisella käyttäjällä se on paljon luonnollisempaa ja hauskempaa. Koitan miettiä sopivaa aihetta postaukselle, mutta mikään ei tunnu hyvältä. Keksittyäni jonkun aiheen se jää tekemättä ja tiedän kuitenkin, mitä siinä loppujen lopuksi tulee käymään.
Motivaationi ja ideani eivät ole enää riittäneet blogiin. Siitä on aikaa, kun tämä alkoi. Viime vuoden puolella minulla ei ole ollut enää kauheasti uusia ideoita blogiin ja niistä kirjoittaminen on tuntunut jotenkin vaikealta ja haastavalta. Blogini on aina ollut minulle tärkeä ja kirjoittaminen on ollut ihanaa, mutta viime syksynä kirjoittaminen on jotenkin alkanut tökkiä ja se ei ole aina tuntunut niin mukavalta.
Totta kai on ollut sellaisia postauksia joita on ollut helppo kirjoittaa ja niiden kirjoittaminen on tuntunut mukavalta ja oikealta. Vaadinko mä itseltäni liikaa? ja Syyskuvia ja kuulumisia ovat sellaisia postauksia, joita on ollut kiva kirjoittaa.
Minun on nyt vähän vaikea sanoa, mitä oikein tarkoitan tällä, koska en itsekkään kokonaan tiedä. Nuo asiat, jotka mainitsin äsken tuossa alussa ovat sellaisia, joista minulla on ollut motivaation puutetta. Olen aivan hukassa blogin kanssa.
En aio tehdä mitään sellaista, mikä tuntuu epämukavalta ja tämä on nyt jonkun aikaa tuntunut epämukavalta. Haluan, että postauksistani välittyy panostukseni ja se, että olen tehnyt sitä sydämmellä ja täydellä ilolla. En halua, että teen tätä väkisin ja että kirjoittamien tuntuu pakolta. Haluan tehdä blogia ja kirjoittaa postauksia täydellä sydämellä. Sitä se ei ole ollut nyt ja vähään aikaan.
Annan itselleni aikaa ja pohdin, mitä haluan blogilta. Haluan miettiä rauhassa, mitä itse haluan saavuttaa ja katson, jos jossakin vaiheessa kiinostun uudestaan blogin kirjoittamisesta. Tänä aikana koitan löytää blogiin uutta motivaatiota ja inspiraatiota. Kiitos teille siellä ruudun toisella puolella, kun olette lukeneet postauksiani tähän asti:)
Kommentit
Lähetä kommentti